1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Venäjän ja Suomen kauppasuhteet eivät kehittyneet kovin aktiivisesti ja olivat riippuvaisia poliittisista suhdanteista. Keskinäinen jännittyneisyys ja ennakkoluulot ulkopolitiikassa johtivat kauppapotentiaalin aliarviointiin. Sellaisissa olosuhteissa kauppasopimuksella ja suosituimmuusehdoilla oli keskeinen merkitys.

Venäjän tiedeakatemian tutkija historian tohtori Tatiana Androsova artikkelissaan "Neuvostoliitto ja Venäjä 1920-1930 luvulla: talous ja politiikka" tarkkailee neuvottelujen kulkua ja poliittista taustaa: useiden erimielisyyksien takia ne päättyivät sopimukseen vain v.1940.

Kaupallinen edustusto oli koko ajan mukana neuvotteluissa. Vaikka sotien välillä ei saatu aikaan Neuvostoliiton merkittävää panosta Suomen talouselämään, kaupallisen edustuston tekemä työ loi pohjaa uudelle poliittiselle ja taloudelliselle strategialle Suomea kohtaan, T.Androsova toteaa.

Tekijän luvalla annamme linkin yllämainittuun artikkeliin

https://disk.yandex.ru/d/WO6he3K-h7eCdg?w=1