100-vuotisen historiansa aikana Kaupallinen edustusto sijaitsi eri osoitteissa ennen kuin muutti Tehtaankadun 1 c:ssa sijatsevaan rakennukseen.

Kesällä 1921 venäläinen valtuuskunta tuli majesteettiseen taloon osoitteeseen Eteläesplanadi 10. Arkkitehti Olli Tarjanteen suunnitteleman graniittijulkisivuisen viisikerroksisen talon rakensi vuonna 1910 insinööri Karl Emil Ståhlberg. Ennen vuotta 1917 siellä toimivat Apollo-nimellä teatteri, kahvila-ravintolla ja hotelli. Talossa myös asui sen omistaja, insinööri ja elokuvantekijä K.E.Ståhlberg.

Helmikuun 1917 vallankumouksen yhteydessä K.E. Ståhlberg möi talon Venäjän meriministeriölle. Lokakuun 1917 jälkeen ministeriö lakkautettiin ja taloa käytettiin matruusikerhona. Vuosina 1918-1921 rakennuksessa toimi Suomen Ylipäällikön esikunta ja Senaatin sota-asiain toimituskunta (myöhemmin Sotaministeriö.

Tarton rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti talo siirtyi Neuvosto-Venäjän omistukseen ja vuosina 1921 - 1934 se oli suurlähetystön ja kauppaedustuston käytössä.

Talon alimmaisissa kerroksissa toimi 1930-luvulle saakka elokuvateatteri ja myöhemmin teatteri. Vuonna 1934 Oy Alkoholiliike Ab osti talon Neuvostoliitolta. Vuodesta 1946 talo on ollut Suomen valtion omistuksesta. Vuodesta 1984 rakennuksessa on toiminut Suomen oikeusministeriö.

Kuva 1. Rakennus, Eteläesplanadi 10, SLS arkiv, SLSA 1219

Etelä-Esplanadilta kaupallinen edustusto muutti yhdessä Suurlähetystön kanssa Aleksanterin teatterin vastapäätä Albertinkadun ja Bulevardin risteyksessä sijainneeseen taloon.

Suomen liityttyä sotaan Saksan rinnalle kesäkuussa 1941 Neuvostoliiton kauppaedustusto lopetti toimintansa.

Kuva 2. Talo Bulevardilla 21, jossa edustusto toimi kesäkuuhun 1941 saakka. Rakennettu 1800-luvun lopulla. Rakennus raunioitui pommituksissa helmikuussa 1944. Siihen aikaan talo oli toimi Saksan suurlähetystön käytössä. Lähde: HelsinginSanomat (04.01.2016), AtelierApollo

Toisen maailmansodan jälkeen poliittinen ilmapiiri Suomessa muuttui ja mahdollisti ystävyyssuhteiden kehittämisen Neuvostoliiton kanssa. Tämä myötavaikutti maiden välisten kauppa- ja taloussuhteiden kehitykseen. 1.syyskuuta 1945 ilmestynyt Ulkokaupan kansankomissariaatin määräys 238 käynnisti uudelleen Neuvostoliiton kauppaedustuston toiminnan Suomessa alkaen 15.lokakuuta 1945.

Suomessa olevan Saksan omaisuuden luovutuslain perusteella Itäisellä puistotiellä 18:ssa sijaitseva rakennus luovutettiin Neuvostoliiton suurlähetystölle ja 9.joulukuuta 1947 alkaen - Neuvostoliiton kaupalliselle edustustolle

Фото 3. Rakennukset, Itäinen Puistotie 6, nykyään – Venäjän suurlähetystön keskikoulu  

Vuonna 1970 päätettiin rakentaa Neuvostoliiton suurlähetystön viereen kaupallisen edustuston rakennuskokonaisuus, joka suunniteltiin organisaation tarpeet ja tehtävät huomioon ottaen. Toimistorakennus ja kolme asuinrakennusta valmistuivat joulukuussa 1971.

Tehtaankadulle muuton jälkeen Neuvostoliiton kaupallinen edustusto teki Itäisellä Puistotiellä sijatsevan talon peruskorjauksen (nykyään Itäinen Puistotie 6) ja luovutti sen vuonna 1973 Venäjän Suurlähetystölle perustettavan koulun käyttöön.

Edustuston talo oli suomalaisarkkitehtien suunnittelema ja se heijastaa pyrkimystä aikanaan suosittuun toiminnallisuuteen ja minimalismiin.
Vuonna 2018 edustuston ensimmäisessä kerroksessa henkilökunnan voimin avattiin pieni museo  (ks. Kuva 6).

Kuva 4. Suomen Pääministeri Ahti Karjalainen Neuvostoliiton kaupallisen edustuston rakennusprojektin esittelytilaisuudessa

Kuva 5. Kaupallisen edustuston ulkonäkö, 2017

Kuva. 6 Kaupallisen edustuston museo