Hyvät lukijat! Tänä vuonna Venäjän kaupallinen edustusto Suomessa täyttää 100-vuotta Juhlavuoden kunniaksi aloitamme sivuillamme #kaupallinenedustusto100vuotta - osion
Arvioi uutiset:
ääntä:  1
355
25.01.2021 в 15:46

Kerrotaan viikoittain historiasta, esitetään asiakirjoja ja dokumentteja, jotka auttavat tutustumaan paremmin meidän toimintaan, ekspertteihin ja hankkeisiin

Tänään kerromme kaupallisen edustuston perustamisvaiheesta.

14.lokakuuta 1920 pitkään kestäneiden neuvottelujen jälkeen Viron Jurjevissa (Tartossa) allekirjoitettiin rauhansopimus Suomen kanssa. Diplomaati- ja konsulisuhteiden solmimisen lisäksi sopimus edellytti Venäjän ja Suomen taloususuhteiden elvyttämisen ja määritteli väliaikaiset kauppasäännöt, mm. molemmat valtiot hyväksyivät tavaroiden vapaan kauttakulun, suomalaiset tuontitavarat vapautettiin Neuvosto-Venäjällä tullimaksuista. 

Tarton rauhan solmimisen yhteydessä Ulkomaankaupan kansankomissariaatti esitti kauppaedustuston perustamista Suomeen.

Vuoden 1921 puolivälissä Suomen hallitus myönsi viisumit kauppavaltuuskunnalle, johon kuuluivat A.M.Ignatjev, S.F.Gardenin ja K.M.Shvedchikov. Kun valtuuskunta oli ylittänyt rajan, sille ehdotettiin tietyn ajan karanteenia. Vastauksena tähän ehdotukseen komissariaatin määräyksestä valtuuskunta palasi takaisin Venäjälle.

Helmikuun 1921 toisella puoliskolla samaan aikaan kun Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan täysvaltainen edustajakin Suomeen saapui Ulkomaankaupan kansankomissariaatin 4 hengen edustusto, jota aluksi nimitettiin VSFN:n kauppavaltuuskunnaksi. Suomen hallitus ei suostunut myöntämään maahantulolupaa isommalle ryhmälle.

1.kesäkuuta 1921 mennessä Kauppaedustuston henkilökunnan määrä kasvoi 23 henkilöön. Edustustossa oli seuraavat osastot: operatiivinen, liikenneosasto, finanssi- ja kirjanpito-osasto, oikeudellinen, taloustilasto-osasto (myöhemmin tieto-osasto), sihteeristö ja kanslia sekä talousosasto.

Siihen aikaan Kauppaedustusto Ulkomaankaupan kansankomissariaatin määräysten mukaan osti Suomesta paperia, kartonkia, sellua, polttopuita, kirveitä, kenkien pohjanahkaa, sahoja, viiloja ja elintarvikkeita.




Kuvassa: Neuvosto-Venäjän ensimmäinen kaupallinen edustaja Suomessa Aleksandr Ivanovich Ignatjev, bolševikki, diplomaati, keksijä.