Взаимодействие с академическими кругами Торгпредства включает разнообразные форматы, в том числе встречи и общение со студентами, изучающими российскую экономику и интересующимися двусторонним торгово-экономическим сотрудничеством.
В апреле текущего года при поддержке общества «Финляндия-Россия», состоялась онлайн-беседа и.о. Торгпреда Сергея Синельникова и председателя Общества, депутата Парламента Финляндии Петри Хонконена для студентов Университета Ювяскюля, Университета прикладных наук «Карелия», Университета Восточной Финляндии, Университета Тампере и членов Общества.
Сегодня, завершая цикл материалов о перспективах российско-финляндских отношений в среднесрочной перспективе, мы хотели бы опубликовать выступление С.С. Синельникова в рамках онлайн-встречи на финском языке:
Venäjän ja Suomen taloudelliset suhteet: eilen, tänään ja huomenna
Ensiksi haluaisin kiittää tämän tilaisuuden järjestäjiä, Petri Honkosta, Niinaa Sinkkoa ja meidän hyvää yhteistyökumppania - Suomi – Venäjä - seuraa. Seura on vuosikymmeniä opastanut suomalaisia ymmärtämään Venäjää, sen kulttuuria ja perinteitä, hyvän naapuruuden merkitystä.
Tämä vuosi on meille erikoinen. Tasan sata vuotta sitten maidemme kauppasuhteet virallistettiin ja Helsinkiin avattiin Ulkomaankaupan kansankomissariaatin kauppaedustusto.
Sadassa vuodessa Venäjän ja Suomen talous- ja kauppasuhteissa on ollut ylä- ja alamäkiä, ne katkesivat sodan aikana ja aktivoituivat sen jälkeen. Tänään haluaisin esittää lyhyesti suhteiden vaiheita, nykytilaa ja kehitysnäkymiä Kaupallisen edustuston näkökulmasta.
Suomi on Venäjän johtavia kauppakumppaneita Pohjois-Euroopassa ja Euroopan Unionissa. Venäjän ulkomaankaupassa Suomella on neljästoista sija. Venäjä on myös Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani.
Kaupallinen edustusto korostaa aina, että maidemme välisten suhteiden kehittäminen on kaksisuuntainen tie. Onnistumista mittaavat ulkokaupan määrä, teknologiayhteistyön taso ja yhteishankkeiden mittakaava.
Viime vuosisadan ensimmäisinä vuosikymmeninä Venäjän ja Suomen kauppasuhteet eivät kehittyneet kovin aktiivisesti, koska olivat riippuvaisia poliittisista suhdanteista. Ulkopolittiinen jännitys ja ennakkoluulot johtivat kauppapotentiaalin aliarviointiin.
Ensimmäinen kauppasopimus solmittiin vasta kesäkuussa 1940, neuvottelut kestivät lähes kaksikymmentä vuotta. Kaupallinen edustusto oli koko ajan mukana neuvotteluissa. Historian tutkija Tatiana Androsova toteaa, että, vaikka sotien välillä Neuvostoliitolla ei ollut merkittävää vaikutusta Suomen talouselämään, kaupallinen edustusto loi pohjaa uudelle poliittiselle ja taloudelliselle strategialle länsinaapurin suhteen.
1940-luvun puolivälissä Suomi joutui tiiviseen poliittiseen ja taloudelliseen vuorovaikutukseen itänaapurinsa kanssa. Kylmän sodan oloissa Neuvostoliitto ja Suomi saivat kehitettyä yhteistoimintamallin, joka on esimerkki siitä, kuinka eri sosiaalisia ja poliittisiä järjestelmiä edustavat maat voivat tehdä yhteistyötä. Suhteet olivat taloudellisesti maita hyödyttäviä, varsinkin 1970- ja 1980 - luvulla, jota kutsutaan idänkaupan kultakaudeksi. Silloin vienti ja tuonti, rajat ylittävä tuotantoyhteistyö ja yhteiset investointihankkeet olivat huipussaan.
Haulaisin erikseen mainita muutaman, edelleen ajankohtaisen hankkeen. Niistä suurin on Kostamuksen malmirikastamo ja kaivoskaupunki Karjalan tasavallassa. Hankkeen arvo nykyhinnoissa on yli neljä miljardia euroa. Kaivosteollisuuden jättikohde rakennettiin korpimaille ennätysajassa (vain 7,5 vuotta), eikä ennätystä ole vielä lyöty.
1960- ja 1970 - luvulla Raahessa Neuvostoliiton asiantuntijoiden avulla rakennettiin Rautaruukin terästehdas.
Venäjän ydinvoimateollisuuden ensimmäinen ulkomaan hanke on Loviisan ydinvoimala, joka otettiin käyttöön vuonna 1977. Suomen kokemusta käytettiin ydinvoimaloiden rakentamisessa Venäjällä ja ulkomailla.
Näissä hankkeissa olivat mukana Kaupallisen edustuston ekspertit, jotka edustivat erilaisia ulkomaankaupan yhtymiä. On mainittava, että Venäjän kaupallinen edustaja Suomessa vuosina 2004 - 2017 Valeri Shljamin aloitti uransa Neuvostoliiton kauppaedustustossa Kostamuksen malmirikastamon rakenteiden ja laitteiden vastaanottoinsinöörinä (1978 - 1982).
1980 - luvun puolivälissä Neuvostoliiton-kaupan osuus Suomen ulkomaankaupassa oli 25 – 26 %, eikä se ollut yläraja eksperttien mukaan. Mutta jo 1990 - luvun alussa se laski lähes 5 prosenttiin.
Jyrkän laskun syinä olivat Neuvostoliiton hajoaminen ja maiden välisen kaupan romahdus, clearing-kaupan loppu, ulkomaankaupan valtion monopolin purku.
Itse asiassa maiden oli pakko rakentaa kauppasuhteet uudestaan. 20. tammikuuta 1992 allekirjoitettin Venäjän ja Suomen välinen sopimus suhteiden perusteista, jonka oli määrä parantaa tilannetta, sekä valtiosopimus kaupasta ja taloudellisesta yhteistyöstä
Yhdeksänkymmentä luvun alussa Venäjän ja Suomen välisessä kaupassa oli kaksi vastakkaista tendenssiä.
Toinen tendenssi oli rajoittava, siihen liittyivät bruttokansantuotteen ja teollisuustuotannon lasku, ruplan devalvaatio, keskitettyjen hankintojen supistuminen ja polttoaineiden tuontirajoitukset Venäjältä.
Toinen, stimuloiva, tendenssi tuli ilmi vuonna yhdeksänkymmentäkaksi ja voimistui sen jälkeen. Siihen liityivät Venäjän ulkomaankaupan ja valuuttakurssin vapauttaminen, tuontirajoitusten purku, välittäjäkauppa ja Suomen rooli kauppasiltana Venäjän ja Euroopan välillä.
Vuosisatojen vaihteessa raja-alueiden ja rajatylittävät taloussuhteet laajenivat: yritysten kontaktit, alueyhteistyön mekanismit: Pohjoinen ulottuvuus, Barentsin euroarktinen alue, Euregio Karelia, Venäjän ja EU:n ohjelmat. Yhteishankkeet näiden kumppanuuksien tuella edistivät talouselvytystä ja aluekehitystä rajan molemmin puolin.
Vuodesta 2000 alkaen Venäjan ja Suomen taloussuhteissa on havaittu syklistä kehitystä, joka vastaa Venäjän makrotalouden muutoksia ja maailmantalouden kehitystendensseja.
Vuoden 1998 kriisi johti kahdenvälisen kaupan laskuun, 2000 - luvun alun talouskasvu stimuloi kauppavaihdon, jonka volyymi saavutti huippunsa vuonna 2008.
Suomella on vahvat yhteydet kansainväliseen talouteen (ulkomaankaupan osuus bruttokansantuotteesta on 80%), energiatuotteiden osuus Venäjän tuonnista Suomeen on noin 60%, ja siksi maiden taloudet ovat herkkiä maailmantalouden vaihteiluille. Sen osoittivat vuosien 2008 - 2009 kriisi ja vuoden 2014 tapahtumat. Ukrainan tapahtumien ja pakotteiden taustalla kärsivät sekä Venäjän että Suomen taloudet, mutta kävi ilmi, että väitteet Venäjän kasvavasta eristäytymisestä ovat vääriä. Suomalaisyritykset näkivät edelleen Venäjän tärkeänä kauppakumppanina lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Nykyvaiheessa kehittyvät investointiyhteistyö ja tuotannon lokalisointi.
Kahdessakymmenessäviidessä vuodessa suomalaisyritysten sijoitukset Venäjälle ovat noin 14 miljardia dollaria (mukaan lukien tytäryritysten ivestoinnit kolmansien maiden ja offshore-alueiden kautta). Noin 7000 suomalaisyritystä on suoraan tai välillisesti mukana Venäjän-kaupassa, noin 900 yritystä toimii Venäjällä (niillä on tuotanto-, edustusto- tai investointitoimintaa). Suurin osa suorista investoinneista keskittyy Luoteiseen ja Keskiseen federaatiopiireihin.
Suomessa toimii venäläisiä suuryrityksiä: PAO Lukoil (omistaa Teboil – huoltoasemaketjun), Norilski Nikel (omistaa Harjavallan nikkelitehtaan). Viime vuonna kiertotalouden ja vihreän siirron puitteissa Nornikel, Fortum ja saksalainen BASF-konserni allekirjoittivat aiesopimuksen akkukierrätysklusterin rakentamisesta Harjavaltaan. PAO Silovyje mashiny yhdessä suomalaisten kumppaneiden kanssa hoitaa energialaitosten modernisointia Suomessa.
Valtionkorporaatio Rosatom jatkaa neuvostoajan yhteistyöperinteitä ydinenergia-alalla ja toteuttaa Suomessa Pyhäjoella (Pohjois-Pohjanmaalla) Hanhikivi-1 ydinvoimalan rakennushanketta, jonka arvo on noin 6,5 miljardia euroa. Ydinvoimalan kaupallinen käyttö on tarkoitus aloittaa vuonna 2029. Ydinvoimalan rakennuttaja on Fennovoima Oy, jonka enemmistöomistajana ovat suomalaiset teolliset yritykset ja kunnat. Viime helmikuun tilanteen mukaan hankkeen puitteissa käytettiin jo kahdeksansataaviisikymmentä miljoonaa euroa. Alueella rakennetaan tarvittavaa infrastruktuuria ja luodaan uusia työpaikkoja.
Venäläiset yrittäjät johtavat Helsinki Shipyard – telakan toimintaa ja järjestävät korkeateknologisten jäänmurtajien tilauksia. Kesäkuussa 2019 Vodohod-varustamo tilasi telakalta kaksi luksusristeilijää, tilauksen kokonaisarvo – 210 miljoonaa euroa. Telakka kuuluu Helsingin seudun suurimpiin työnantajiin ja veronmaksajiin ja antaa työtä kymmenille alihankkijoille ja laitetoimittajille.
Venäläisiä yrityksiä myös kiinnostaa tuotantotoiminta Suomessa. Muun muassa Citomed käynnisti lääketuotannon Lappeenrannassa. Nitro Sibir valmistaa emulsioräjähteitä ja palvelee louhinta- ja rakennusalan yrityksiä, yritys on investoinut oman terminaaliverkkoon Suomessa.
Erikseen haluan mainita Yandexin ja Argus Spectrumin hankkeet, jotka ovat tällä hetkellä merkittäviä venäläisiä projekteja Suomessa.
Vuonna 2015 Yandex käynnisti datakeskuksen Mäntsälässä, 60 kilometrin päässä Helsingistä. Viime vuoden marraskuussa valmistui laajennusvaihe ja keskuksen kapasiteetti kaksinkertaistui. Yandexin tuottamaa hukkalämpöä on käytetty Mäntsälän keskuslämmityksessä. Kunnan viranomaisten mukaan Yandex on Mäntsälän suurin veronmaksaja.
Vuodesta 2018 yhtiö on kehittänyt myös Yango-sovelluksella toimivaa taksipalvelua. Pääkaupunkiseudun isot taksiyritykset käyttävät Yandexin alustaa. Viime vuoden joulukuussa Yandex laajensi toimintaansa Turkuun ja Tampereelle. Yandex käyttää omaa kartoitustaan, reititystään ja navigointia sekä älykästä tilausjakoteknologiaa. Yhtiö ei pysähdy tähän. Yhteistyössä MaaS Globalin kanssa Yandex aikoo tarjota taksi- ja toimituspalveluja Whim - liikkumissovelluksella. Sen lisäksi pohditaan car sharing - palveluja ja päivittäistavaran kotiinkuljetuksia.
Vuoden 2019 lopulla pietarilainen Argus Spectrum avasi Savonlinnaan langattomien palosuojeluratkasujen tehtaan. Viime vuoden elokuussa ensimmäiset koe-erät lähtivät Suomesta Iso-Britanniaan. Tänä vuonna suunnitellaan toimituksia 5 miljoonan euron edestä. Suomen tehtaalla tehdään loppukokoonpanoa ja tuotteiden laatuvalvontaa. Jatkossa tuotannon kapasiteetti on viisisataatuhatta laitetta vuodessa. Euroopan lisäksi loppukuluttajia ovat Aasian ja Tyynenmeren maat. Kaupallinen edustusto on auttanut hanketta alusta asti.
Vuodesta 2014 jatkunut kaupan lasku on viime vuosina pysäytetty yhteisvoimin. Vuonna 2018 maiden välinen kauppavaihto kasvoi yli 60% verrattuna vuoteen 2015. Mutta kauppavaihdon nopean kasvattamisen keinoja ei enää ole. Jo vuonna 2019 Venäjän ja Suomen välinen kauppa supistui yli 8% ja viime vuonna - yli 26%.
Koronapandemia on haastanut merkittävästi taloudellista yhteistyötä, mikä johtaa kansainvälisen kaupan ja globaalin kasvun supistumiseen. YK:n mukaan vuonna 2019 kansainvälisen kaupan lasku oli vain 1,8%, mutta viime vuonna kansainvälinen tavara- ja palvelukauppa supistui OECD:n mielestä 9,2% ja maailman bruttokansantuote YK:n arvion mukaan – 4,3%.
Ymmärtäen Venäjän ja Suomen keskinäistä merkitystä kahdenvälisessä kaupassa haluaisimme korostaa, että on periaattelisen tärkeä etsiä uusia kasvukohtia ja yhteistyön katalyytteja muilla kuin raaka-ainealalla, ja varmistaa kestävät taloudelliset suhteet maidemme välillä.
Parhaillaan maiden viranomaiset valmistelevat taloudellisen yhteistyön viiden vuoden strategian. Sitä voidaan pitää eräänlaisena kauppavaihdon kasvattamisen suunnitelmana. Yhteistyön päätoimialoiksi mainittu: teollisuus ja teknologiat (arktiset mukaan lukien), hiiletön energia, kiertotalous, nykyaikaistn rakennusteknologiat (myös metsäteollisuudessa), digi- ja tietoliikenneteknologiat, tutkimus, koulutus, innovaatiot, matkailu, bioteknologiat ja elintarviketeollisuus. Tämä luettelo ei ole tyhjentävä. Meidän mielestä suhteiden pitkän aikavälin näkymät liittyvät tiedeintensiivisiin aloihin.
Jo nyt on selvä, että pandemian jälkeen EU:n ja Suomen talouskasvu perustuu vähähiiliseen talousmalliin, joka on jopa vihreämpi kuin suunniteltiin. EU:n hiilineutraaliustavoite mahdollistaa maidemme yhteistoiminnan, joka on paljon laajempi kuin energiatuotteiden toimitukset.
Venäjällä toteutetaan tällä hetkellä talouskasvun kansallisia hankkeita. ”Vihreiden” toimialojen ympärille muodostuu korkeateknologisten tavaroiden ja palvelujen markkinoita energia-alalla, liikenteessä, maataloudessa, energiaintessiivisessa teollisuudessa. Vihreistä aloitteista syntyy teknologia, jonka tavoitteena on vähäpäästöisyys, puhdas energiantuotanto, resurssien kierrätys, energiatehokas rakentaminen, älyliikenne, terveellinen ruoka, biomoninaisuus.
Eniten kiinnostavat uusiutuva energia, vetytuotanto, uudet materiaalit, toisen sukupolven biopolttoaineet ja kaikki biotavarat (rakennustuotteet, puutalot, komposiitit, biomuovit, puupohjaiset kankaat).
Venäjällä on valtavat uusiutuvan energian resurssit. Energialähteiden tekninen potentiaali on yli 30 kertaa suurempi kuin vuotuinen energiantuotanto. Viime vuonna Venäjällä otettiin käyttöön kuusi tuulipuistoa, joiden teho on 2,5 kertaa suurempi kuin Suomessa. Aloitettiin tuulivoimaloiden komponenttien toimitukset EU:maihin. Täytyy mainita, että tuulivoiman alalla muodostui erinomainen venäläis-suomalainen kumppanuus Fortum-konsernin kanssa.
Lähivuosina tuulivoiman kasvu Suomessa jatkuu. Venäjällä on jo saatu hyviä yhteistyökokemuksia. Miksi emme pohtisi yhteistyön laajentamista Suomeen? Se voisi antaa potkua maiden teollisuuden toimialoille ja luoda työpaikoja, mikä on ajankohtaista nykytilanteessa. Yhteishankkeiden puitteissa jo kehitetään tuulivoimaloiden materiaaleja, jotka kestävät arktisia karuja olosuhteita.
Arktikaan liittyen on mainittava, että Suomi Arktisen neuvoston ja Barentsin euroarktisen neuvoston jäsenenä on Venäjän tärkeä partneri. Meillä on yhteisiä intressejä ei ainoastaan tutkimustyössä. Meidän pitää yhdessä tukea aloitteita arktisen alueen infrarakentamisessa (liikenneyhteydet, satamarakenteet), arktisessa laivanrakennuksessa, matkailussa, alkuperäiskansojen tukemisessa, ympäristöasioissa ja ilmastonmuutoksen torjumisessa.
Toukokuussa Venäjästä tulee Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa vuosiksi 2021 – 2023. Venäjän puheenjohtajakauden ohjelma on valmisteilla ja monet mainituista asioista liitetään asialistalle.
Lisäkannustimena on Suomen tuleva puheenjohtajuus Barentsin euroarktisessa neuvostossa. Vähähiillisyyden osalta kannattaa kinnittää huomiota vetypolttoianeen tuotannon kehittämiseen ja jakeluun. Tässä vaiheessa sen käyttö rajoittuu perinteisiin sektoreihin, tuotanto pohjautuu fossiilisiin polttoaineisiin, mutta jatkossa vetymarkkinat kasvavat huomattavasti.
Lupavimpia toimialoja vedylle ovat energia-ala, liikenne ja kiinteistöhuolto. Terästuotannolla on korkea potentiaali, samoin autojen vetypolttokennoilla.
Maissamme on olemassa edellytyksiä yhteistoiminnalle tällä toimialalla. Ensinnnäkin mahdollisten markkinoiden läheisyys. Toiseksi - valtavat resurssit (kaasu, vesi ja muut), Venäjän iso energiantuotantokapasiteetti ja Suomen vihreän energian potentiaali – mahdollistavat eri vetytuotannon muotoja. Kolmanneksi: Venäjän ja Suomen kaasunsiirtoinfra voi helpottaa vetytuotantoa maakaasusta ja sen vientiä putkistoissa ja nesteytettynä.
Suomessa olisi mahdollista toteuttaa yhteinen pilottihanke ja kokeilla vedyn käyttöä julkisessa liikenteessa. Pietarissa vuonna kaksituhattayhdeksäntoista jo käynnistettiin vetyratikkahanke. Tulevina vuosina on tarkoitus jatkaa ratikkasarjaa.
Yhteistyön toinen suunta – korkeateknologiset liikennepalvelut – vähähiiliset avaruuslaukaisut. Venäjä on avaruuslaukaisujen markkinaliidereitä, rahtia kuljettaa maailman luotettavin Sojuz – kantoraketti. Suomalainen mikrosateliittien valmistaja ICEYE vie usein sateliittejaan kiertoradalle venäläisrakettien kyydissä.
Lähivuosina Venäjä olisi valmis tarjoamaan Suomelle vähäpäästöisiä avaruuslaukaisuja käyttäen uudelleenkäytettäviä kantoraketteja. Progress – raketti- ja avaruuskeskus kehittää Amur-LNG ekologista kantorakettia. Ensimmäinen laukaisu ajoaineella metaani-vety on tarkoitus tehdä vuosina kaksituhattakaksikymmentäviisi – kaksikymmentäkuusi.
Älyliikenne on vielä yksi lupaava yhteistyöala. Tänä vuonna Moskovassa otetaan käyttöön kaupunkisovellus joka perustuu MaaS (Mobility-as-a-Service liikkuminen palveluna) - konseptiin. MaaS tarjoaa liikkujalle palveluja yhdestä sovelluksesta säästäen aikaa ja voimia. Suomessa MaaS – sovellus on jo otettu käyttöön Helsingissä. Viime joulukuussa venäläis-suomalaisen liikeneuvoston kokouksessa suomalaiset ja venäläiset internetyhtiöt ilmaisivat kiinnostuksensa kehittää yhdessä MaaS-palveluja.
Monen maan kokemus vakuuttaa meidät siitä, että talouskriisistä voi päästä ulos kehittämällä pitkän tähtäimen kansainvälisiä taloussuunnitelmia, ohjelmia tai strategiaa. Ehkä juuri mainittu strateginen ohjelma voi auttaa meitä yhdessä kehittämään huipputeknologioita ja pärjäämään hyvin korkeateknologisilla markkinoilla.
Korostaisin vielä, että tämä yhteistyöalojen luettelo ei ole täydellinen, vaan näyttää suuntaa ideoille ja jatkoaskeleille. Kaupan ja taloussuhteiden päätoimijoita ovat yritykset ja tiedepiirien edustajat. Heidän ideat ja hankkeet ovat ”moottorina”. Viranoimaisten ja kehitystahojen tehtävä on antaa ammattitukea Venäjällä ja Suomessa.
Toistan vielä kerran, että Venäjä ja Suomi ovat vuosikymenniä tehneet hyvää kauppayhteistyötä. Suomi on meidän johtavia talous- ja kauppakumppaneita Pohjois-Euroopassa ja Euroopan Unionissa.
Kriisit, pakotteet ja eliittien poliittiset pyrkimykset tulevat ja menevät. Valtioiden strategiset intressit, ihmisten tahto elää rauhassa ja hyvinvoinnissa rajan molemmin puolin ovat ajankohtaisia aina.
Dialogi, hankealoitteiden kehittely, keskinäiseen hyötyyn ja tehokkuuteen perustuva yhteistyö ovat meidän mielestä keinoja säilyttää hyvää naapuruutta ja kehittyneitä taloussuhteita Urho Kekkosen ja Mauno Koiviston perinteen hengessä.
S. Sinelnikov